Ventuskartanon menetelmät päihdekuntoutuksessa

Päihdeongelma nähdään Ventuskartanossa ensisijaisesti riippuvuusongelmana. Muutokset päihteidenkäyttötavoissa liittyvät olennaisesti muutoksiin omassa ajattelussa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuntoutuskurssin avulla on mahdollista omaksua ja opetella päihteetöntä elämäntapaa.

Pidämme tärkeänä työtä läheis- ja viranomaisverkoston kanssa sekä ennen että jälkeen laitoskuntoutuksen.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia tarkoittaa ajattelun kautta vaikuttamista eri riippuvuuksiin ja totuttujen tapojen muuttamista arvioimalla / punnitsemalla ajatuksen, tunteen ja tekojen ristiriitoja. Kyse on siis ”opitun käyttäytymisen muuttamisesta opettelemalla toisenlaisia toimintatapoja.”

Verkostotyö

Asiakas kutsuu läheisiään, ystäviään ja viranomaisia talossa järjestettävään infopäivään. Infopäivän tarkoituksena on kertoa asiakkaille ja heidän kutsumilleen vieraille yleisesti päihdeongelmasta, Ventuskartanossa tapahtuvasta kuntoutuksesta sekä Ventuskartano Ry:n toiminnasta. Asiakas lähettää lisäksi läheisilleen kyselykirjeitä, jossa läheiset voivat kertoa omaa näkemystään asiakkaan tilanteesta.

Kuntoutusjakson aikana asiakkaalle järjestetään yksi verkostokokous, johon asiakas yhdessä ryhmänohjaajan kanssa kutsuu läheisiään sekä asiakkaan kanssa työskenteleviä viranomaisia. Kokoukseen voi osallistua tarvittaessa puhelimitse, mikäli kutsuttu henkilö ei pääse paikalle. Kokouksessa pohditaan asiakkaan tilannetta, keskustellaan jatkohoidoista ja sovitaan yhteyshenkilö ja seurantakokouspäivä.

Asiakkaan seurantakokous järjestetään hänen kotipaikkakunnallaan noin 3 kk:n kuluttua peruskurssin päättymisen jälkeen. Asiakas itse ja verkostokokouksessa valittu yhteyshenkilö järjestävät seurantakokouksen, johon asiakas kutsuu haluamansa osallistujat. Ventuskartanosta kokoukseen osallistuu ryhmänohjaaja tai verkostokokouksen vetäjä.

Asiakkaiden läheiset voivat vierailla Ventuskartanossa sovitusti. Vierailijat voivat myös yöpyä vierailumaksulla, mikäli talossa on tilaa. Asiakkaita kannustetaan pitämään yhteyttä läheisiinsä. Puhelimet pidetään suljettuna yhteisten tilaisuuksien ja ryhmien aikana, muutoin puhelimen käyttö on sallittu hyvän tavan mukaisesti.

Yhteisöhoito

Asiakkaalla on mahdollisuus hyödyntää vertaistukea yhteisössä. Vertaistuella pyritään siihen, ettei kukaan eristäydy, vaan uskaltautuu mahdollisimman avoimeen yhdessäoloon ja asioiden jakamiseen. Yhteisökokouksessa asiakkaalla on mahdollisuus käsitellä eri näkökantoja avoimesti. Asiakkaat ja henkilökunta pyrkivät muutokseen molempien taitoja ja kokemuksia hyödyntäen. Yhteisön yhteiset kokoontumiset ovat aamupalaveri, ruokailut ja yhteisökokous. Lisäksi voidaan järjestää ylimääräisiä yhteisökokouksia asiakkaiden tai henkilökunnan niin vaatiessa. Asiakkaat ovat yhteisesti vastuussa siitä, että koko talossa on kaikilla mahdollisimman hyvä olla. Yhteisö huolehtii myös siisteydestä, pyykeistä, tiskeistä ja iltapäiväruokailuista sekä aamupalasta ja iltapalasta. Ryhmän jäsenet ideoivat ja yhdessä ryhmänohjaajan kanssa toteuttavat yhden virkistysiltapäivän.

Seuranta

Kuntoutuksen kuuluu seuranta, joka jatkuu puolenvuoden ajan kuntoutuksen päättymisestä. Seuranta toteutetaan seurantakyselyiden avulla. Seuranta on eräänlaista jatkohoitoa, sillä se voi auttaa asiakasta hoitotuloksen ylläpidossa. Ventuskartanoa seuranta auttaa kuntoutuksen kehittämisessä välittämällä tietoa asiakkaan tilanteesta ja hoidon vaikuttavuudesta kuntoutuksen jälkeen.